Sähköpostimarkkinointi ei riipu lähetyslistojen koosta, vaan laadusta. Tiedätkö, mikä on yhden sähköpostiosoitteen arvo?

Sähköpostimarkkinointi on tunnetusti yksi kustannustehokkaimmista tavoista tavoittaa potentiaaliset asiakkaat nopeasti. Juuri erittäin edulliset kustannukset suhteessa saavutettaviin tuottoihin saivat ammoisina aikoina monen yrittäjän suoltamaan sähköpostia tolkuttomia määriä lähes ilman minkäänlaista kohdentamista, ajattelematta ollenkaan pitkän tähtäimen sähköpostimarkkinoinnista syntyviä kuluja per vastaanottaja. Pienenkin konversioprosentin toivossa lähetyslistoja laajennettiin jatkuvasti, vaikka todellisuudessa kulut per kauppa saattoivat jo hyvin olla kaupan arvoa suuremmat. Tästä syystä yksi osa alue tehokasta sähköpostimarkkinointia on yhden yksittäisen sähköpostin arvon tunnistaminen. Yksittäisen sähköpostiosoitteen arvon laskeminen on jokaiselle verkkokaupalle olennaista tietoa kampanjoinnin kannattavuuden laskemiseksi. Tässä artikkelissa selitetään yksi sähköpostiosoitteen arvon määrittämisen metodi.
Kuinka selvitän yhden sähköpostiosoitteen arvon?
Laske sähköpostiosoitteiden lukumäärä. Tämä on varsin yksinkertaista. Katsot tietokannastasi, kuinka monta aktiivista sähköpostiosoitetta sinulla on. Katso viimeistä sähköpostia, jonka olet lähettänyt koko asiakasluettelollesi saadaksesi paremman käsityksen sähköpostiesi toimitettavuudesta. Vähennä lukumäärästä palautuneiden postien määrä ja ”kuolleet osoitteet”.
Arvioi sähköpostimarkkinoinnin kautta syntyneen myynnin arvo viimeisen vuoden ajalta. Tämä summa saattaa olla hankalampi laskea, sillä on olemassa useita tapoja, joilla sähköposti saattaa vaikuttaa potentiaaliseen konversioon.

  • Suorat myynnit. Suoraan sähköpostikampanjan klikkauksista tulevat myynnit.
  • Promootiokoodimyynnit. Tämä tarkoittaa sivustosi kautta tai puhelimitse tulevia myyntejä, joihin saattaa liittyä sähköpostikampanjan promootiokoodi, mutta jotka eivät johtaneet suoraan klikkaukseen sivuillasi.
  • Hakujen kautta syntyvä myynti. Nämä ovat tapauksia, joissa asiakas vastaanottaa ja avaa sähköpostin, hakee sitten verkkokaupastasi tuotetta tai siirtyy suoraan verkkokauppaasi ostamaan. Nämä myynnit ovat usein muiden kanavien ansiota.
  • Myynnin kokonaiskasvu. Sähköpostikampanjan päätyttyä useimmilla sivustoilla liikenne ja myynti kasvavat kokonaisuudessaan, mikä ei kuitenkaan johdu suoranaisesti sähköpostista. Ihmiset saattavat välittää sähköposteja eteenpäin, jakaa niitä sosiaalisissa verkostoissa ja levittää tarjoustasi monin vaikeasti seurattavin tavoin.

 
 
Laske sähköpostiosoitteen arvo (SA). Tässä esimerkissä aikavälinä on käytetty yhtä vuotta (12 kk).
 

  • Verkkokaupan aktiivisten sähköpostiosoitteiden lukumäärä (X): 26000
  • Sähköpostin ansiosta tapahtuneet suorien klikkausten myynnit viimeisten 12 kk:n aikana (Y): 120 000€
  • Käytä yhtälöä SA=Y/X
  • Tällöin yhden sähköpostiosoitteen arvo on SA= 4,61€  vuodessa

 
Sähköpostiosoitteen arvon laskeminen auttaa ymmärtämään sähköpostikampanjoinnin tehokkuutta entistä tarkemmin. Esimerkiksi markkinointikampanja, joka tulisi maksamaan 50€ sähköpostitilaajaa kohti, on todennäköisesti liian kallis. Toisaalta kampanja, joka tulee maksamaan 10€ tilaajaa kohti saattaa tuottaa taloudellista voittoa. Tuotot tilaajaa kohti -arviointi saattaa auttaa verkkokauppiaita arvioimaan sähköpostilistojensa kokonaisarvon ja päättämään, kuinka paljon rahaa tulisi käyttää niiden kasvattamiseen.
 
 
 
 
 
 

Omia juttuja vai aidosti antoisaa? Verkkosisältöjä kannattaa tuottaa vain tarpeeseen

Säännöllisesti päivittyvät verkkosisällöt ovat useammankin markkinointiblogin säännöllisessä käsittelyssä hakukoneiden arvostaessa hyvää sisältöä silkan sanahelinän sijaan. Hyvä verkkosisältö ei synny itsestään omasta itsestään päällisin puolin puhuen, vaan vaatii aikaa, ajatusta ja paneutumista yrityksen asiakkaiden arkeen ja ajatuksiin yrityksestä, sen toimialasta, tuotteista ja palveluista. Hyvä verkkosisältö opettaa, inspiroi ja innostaa. Hyvä verkkosisältö ei ole muotoon sidottu, se voi olla liikkuvaa kuvaa, ääntä tai tekstiä, aina riippuen siitä, minkälainen julkaisuformaatti olisi yrityksen asiakkaiden kannalta tarkoituksenmukaisin. Hyvää sisältöä ei tarvitse keksiä. Asiakkaiden tarve synnyttää sen. Jos et ole varma siitä, mitä tarkoitusta julkaisemasi sisältö palvelee, älä julkaise sitä ollenkaan. Palaa mieluummin piirustuspöydälle pohtimaan, mikä voisi olla sisältösi tavoite ja tarkoitus.
 
Törmäsin vastikään ameriikankollegan kirjoitukseen samasta aiheesta. Hyvä sisältö ei todella ole lopulta vaikeaa tuottaa, jos se selkeästi palvelee yrityksen tavoitetta ja sillä on yrityksen asiakkaalle jokin tarkoitus. Kollegan ajatuksia tiivistäen yritys voi päästä sisällöntuotannon alkuun kolmella helpolla tavalla.

  1. Ensimmäiseksi yritys voisi näyttää konkreettisesti, kuinka se heidän edustamansa hilavitkutin oikein toimii. Vielä parempi olisi, jos yrityksen nykyiset asiakkaat voisivat tehdä sen. Lyhyet jutut yrityksen tuotteen käytöstä esimerkiksi YouTubessa julkaistuna toimivat paremmin kuin kymmenen aiheesta kirjoitettua manuaalia. Tärkeintä on, että videoiden viestinnällinen kärki on kristallinkirkas. Lopun voi antaa tapahtua itsestään. Näytellyltä se ei saa näyttää.
  2. Toinen tapa on kertoa yrityksen tarinaa tuotteiden ja palveluiden taustalla. Blogeissa ja muualla sosiaalisessa mediassa yritys voi vaikkapa julistaa vallankumouksen huonoa hammashygieniaa vastaan ja vyöryttää oman missionsa tukesi asiantuntijaraportteja, lausuntoja, käyttäjien kokemuksia ja vaikkapa yrityksen kemistien aitoja, tässä tapauksessa käsikirjoittamattomia haastatteluita siitä, miten yrityksen missio edistyy.
  3. Kolmas tapa on haastaa omaa toimialaa koskevat stereotypiat. Mainonnansahan tämä keino on ikivanha, mutta verkkosisällön tuotannossa ajatusta on mahdollista viedä paljon pidemmälle. Stereotypioiden haastaminen vaatii kuitenkin selkeää ajatusta siitä, mihin viestinnällä oikein tähdätään – kuten aina muutenkin. Erityisen tehokasta tämän tyyppinen viestintä voisi olla brändiuudistusten yhteydessä tai silloin, kun yritys lähtee tavoittelemaan jotakin uutta asiakassegmenttiä. Tällaisissa tilanteissa on hyvä kertoa, että emme ole ollenkaan sellaisia, joita meidän kuvittelit olevamme – tai siis ei ainakaan meidän yrityksemme.

 
Sisällöntuottaja! Ennen kuin mietit Mitä, mieti ensin Miksi. Miksi Sinun yrityksesi pitäisi tulla verkossa jaetuksi?

Haussa parempi hakutulos? Kuinka saat klikkaajasi nostamaan hakutulossijoituksia puolestasi

Paljon puhuttu Panda-päivitys merkitsi tämän vuoden alussa uuden ajanjakson koittamista kilpailussa parempien halutulosten saavuttamiseksi. Panda-päivitykseksi Yhdysvalloissa ristityssä Googlen algoritmimuutoksessa oli tiivistettynä kyse Googlen halusta tuottaa entistä parempia hakutuloksia entistä kriittisemmille hakukoneen käyttäjille. Roskalinkit ja tyhjänpäiväiset sivustot painettiin Yhdysvalloissa algoritmin myötä alempiin kasteihin luotettavien, jatkuvasti käyttäjien todellisista tarpeista lähtevää sisältöä julkaisevien sivujen noustessa entistä kirkkaammille sijoituksilla hakutuloslistauksessa. Panda-päivityksen jälkeisessä maailmassa pärjäävät nyt ne suomalaisyritykset, jotka todella miettivät
• Mitä asiakkaamme meiltä todella haluavat
• Miten ja missä muodossa me voisimme sitä heille tarjota
Hakutulossijoitukset ratkaistaan jatkossa paremmalla sisällöllä. Hyvä ja asiakkaiden todellisia tarpeita palveleva sisältö jaetaan sähköpostitse sekä erilaisissa sosiaalisen median kanavissa, kuten Facebookissa ja Google +-palvelussa. Syy, miksi hakukoneet rakastavat käyttäjien jakamaa sisältöä on päivänselvä. Jos siitä todella pidetään ja sitä siksi jaetaan, niin täytyyhän sisältöä julkaisevan lähteenkin olla siinä tapauksessa varteenotettava.
Monilla pienemmillä yrityksillä ei yksinkertaisesti ole aikaa sisällön tuottamiseen, vaikka aiheita ja ideoita potentiaalisten asiakkaiden palvelemiseksi olisi varastossa hyllymetreittäin. Paras sisältö ei ole koskaan kenenkään muun keksimää, vaan yrityksen omaan asiantuntemukseen perustuvaa, vaikka varsinaisen sisällön tuottaisi ja julkaisisi jokin kolmas taho. Jos aikaa ja resursseja esimerkiksi yrityksen oman asiantuntijablogin ylläpitoon ei ole, kannattaa osa sisällöntuotannon vaatimista resursseista ulkoistaa suoraan käyttäjillesi, eli potentiaalisille asiakkaillesi. Potentiaaliset asiakkaat ovat parhaita ideoijiasi hyvälle ja relevantille sisällölle. Heillä on aitoja ongelmia, haasteita ja huolia, joihin he haluavat kuulla juuri Sinun mielipiteesi. Vastaamalla näihin haasteisiin ja kannustamalla käyttäjiäsi hyödyntämään asiantuntemustasi nostat hakutulossijoituksiasi hakukoneissa merkittävästi.
Kysymys ja vastaus-palsta (Q&A) on yksinkertaisin tapa tuottaa verkkosivullesi jatkuvasti tuoretta sisältöä aiheista, joilla on asiakkaillesi todellista merkistystä.
• Valjasta yrityksesi myynti- ja asiakaspalveluvastaavat tuottamaan sinulle esimerkiksi kerran kuukaudessa kooste sen kuukauden aikana saaduista asiakaspalautteista ja kysymyksistä.
• Muokkaa kysymykset napakkaan kysymysmuotoon ja pyydä asiantuntijan vastaus kyseisen aihealueen vastaavalta. Kysymykset voivat koskea esimerkiksi tuotteesi tehokkaampaa käyttöä tai sitten esimerkiksi sisustusvinkkejä pienen opiskelijaboxin raikastamiseen.
• Jaa kysymykset lisäksi mahdollisuuksien mukaan sosiaalisessa mediassa (esim. Twitter, Google + , Facebook, LinkedIn) kysymysmuotoisina, jolloin samaan ongelmaan tai haasteeseen vastausta etsivät saattavat huomata juuri sinun yrityksesi vastaukseksi tarjoaman näkökulman. Parhaassa tapauksessa käsissäsi on vastauksen saanut uusi potentiaalinen asiakas.
Miten Sinun yrityksesi voisi helpottaa, parantaa, hauskentaa, huojentaa ja keventää potentiaalisten asiakkaidensa elämää? Tee vastauksista sisältösi.

Misä mää oon? Verkkosivut tulisivat aueta hitaimmallekin kahdeksassa sekunnissa

Kesällä kuuluu liikkua renkaiden sijaan pyörien päällä. Vielä mukavampaa se olisi, jos meidät pyöräilijät tai sellaisiksi haluavat otettaisiin nykyistä paremmin huomioon osana kaupungin monimuotoista liikennevirtaa. Autoilijoilla on asiat hyvin. Joukkoliikenne toimii ainakin minun mielestäni moitteetta. Jalan käy kulku ja toisinaan taksilla tullaan. Fillaristit ovat jo vuosikausia yrittäneet soittaa kellojaan kaupungin päättäjille kokemastaan syrjinnästä kaupungin liikennesuunnittelun yhteydessä. Selkesäti erotettuja pyöräteitä kun tulisi olla sekä enemmän että pidemmälle. Paljon tässä suhteessa onkin jo toki saatu aikaan. Verkkosivujen käytettävyys Helppoa sellaisia, selkeästi rajattuja reittejä ei nimittäin näiden asioiden parissa työskentelevän ystäväni mukaan ole rakentaa. Talot eivät taivu taaksepäin eikä moottoriliikenne ainakaan vähene. Eilisiltana Kaivopuistoon päin rullatessani päätin kerrankin ihan keskittyä siihen, missä nämä puutteelliset reitit oikein kulkevat. Aluksi kaikki sujui mutkitta. Tiesin koko ajan, missä mennään. Senaatintorin kohdalla putosin yhtäkkiä kartalta. Siis misä mää oon? Reitti hukkui kuin tuhka tuuleen. Voi olla myös, etten vain osannut katsoa. Mutta kuinka paljon tavallisen kansalaisen lopulta pitää itse tajuta? Missä ajassa pitää ymmärtää, minne on menossa? Verkkosivujen suunnittelussa sinulla siihen aikaa kahdeksan sekuntia, ennen kuin kävijäsi vaihtaa kaistaa.
Verkkosivujen käytettävyys on verkkoivujen suunnittelun lähtökohta. Toki täytyy ensin olla tarkkaan selvillä siitä, kenelle tehdään ja mitä. Verkkosivujen käytettävyys ratkaisee kuitenkin lopulta sen, minkälaiseksi mielikuvasi verkossa muodostuu. Verkkosivujen ei tulisi koskaan olla avaajalleen mysteeri, ellei sitten kyseessä ole nimenomaan sellaisiksi aioitut sivut. Vanhan säännön mukaan sinulla on korkeintaan kahdeksan sekuntia aikaa kertoa kävijällesi, missä hän oikein on ja mitä hän sieltä saa. Jos sekuntikello tikittää tästä kauemmaksi, olet menettänyt pelin. Kävijä kaikkoaa, konversiota ei tapahdu. Siksi hyvin suunniteltu verkkosivusto on optimoitu sekä hakukoneita että käyttäjää ajatellen. Ainoastaan toiseen ei voi panostaa. Molempiin täytyy.
Älä jätä kävijääsi ihmettelemään keskelle tiedon valtaväylää. Kerro nopeasti ja selkeästi, minne hänen tulisi tästä edetä.