Tunnetko Nollapisteet? Uusi ilmainen e-kirja Googlelta kertoo, kuinka klikit lopulta kääntyvät kaupoiksi

Markkinoinnin tieteenhaarassa on tapana tuottaa erilaisia lyhennelmiä ja trendikkäitä ilmaisuja vanhasta tutusta asiasta luultavasti enemmän kuin missään muissa tieteenhaaroissa yhteensä. AIDA ja 4P, itse asiassa nyttemmin jo seitsemään kasvanut ovat kaikille alanmiehille ja -naisille tuttuja peruskäsitteitä. Internetmarkkinointi toi käsitekirjastoon liudan omiaan, kuten PPC, SEO, CTR, CRO monien muiden, aivan samannäköisten lisäksi. Ensimmäiseksi Totuuden Hetkeksi (FMOT, First Moment Of Truth) kutsutaan markkinoinnissa sitä hetkeä, jolloin kaikki kuluttajan näkemä, tiettyä brändiä koskeva mainonta ja viestintä konkretisoituu ostopäätökseksi – tai sellaisen hylkäämiseksi. Ensimmäinen Totuuden Hetki on nimensä veroistesti sekuntipeliä. Kuluttaja tekee päätöksensä puolesta tai vastaan 6-7 sekunnissa. Internetmarrkinoinnin jatkuvan kasvun myötä myös Google on tuonut käsitepalapeliin omansa mukaan. Zero Moment Of Truth eli vapaasti suomennettuna vaikkapa Totuuden Nollapiste kuvaa Googlen mukaan sitä aikaa, joka kuluu ostopäätökseen mainoksen näkemisestä. Erona FMOT:iin on, että Google huomioi käsitteessään myös mainoksen ja ostopäätöksen välissä tapahtuvan tiedonhaun ostopäätöksen tueksi. Näitä Nollapisteitä ja niiden kasvavaa merkitystä tulevaisuuden markkinoijalle Google jakaa nyt veloituksetta uudessa e-kirjassaan “Winning the Zero Moment of Truth”.
Googlen nyt julkaisema kirja ei ole perinteinen How-to-tyyppinen matkaopas menestykseen, vaan pikemminkin kattavan tutkimuksen tulos. Kirja pyrkii valaisemaan koko markkinointiprosessin muutosta digitaalisella aikakaudella sekä sitä, miten nykykuluttaja altistuu kaupallisille viesteille. Kirja osoittaa Nollapisteiden erilaiset variaatiot, mutta mikä tärkeintä, myös sen, kuinka ne kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat.
Google kirjan punainen lanka on yksinkertainen. Kuluttaja tarvitsee tietoa, käyttäjäkokemuksia sekä arvioita omaan epävarmuutensa. Nykykuluttaja ei  ole enää ainoastaan kaupallisen viestinnän armoilla, vaan hänellä on jatkuvasti paremmat mahdollisuudet oppia tuotteista ja palveluista enemmän. Nykykuluttaja haluaa olla paremmin informoitu ja varmempi ostopäätöksestää kuin ennen. Nämä ostopäätöstä vahventavat hetket ovat juuri Totuuden Nollapisteitä. Siksi yritysten on jatkossa pystyttävä entistä paremmin sekä tuottamaan parempaa sisältöä verkkosivuillaan parempien hakutulosten saavuttamiseksi, mutta myös valvomaan verkossa, mitä yrityksestä ja sen tuotteista oikein ajatellaan. Googlen kirja on siten hyödyllistä luettava kelle tahansa vakavaa verkkokauppaa pyörittävälle, mutta myös aivan tuikitavalliselle yrittäjälle, jolle verkkosivu on ehkä edelleen vain näyteikkuna.

Google haluaa nyt sisältöä parasta ennen-päiväyksellä: hakukoneoptimointi osaksi yrityksen viestintästrategiaa

Hakukonejätti Googlen taannoin Yhdysvalloissa julkistama päivitys hakualgoritmiinsa sai hakukoneoptimointipiireissä välittömästi liikanimen ”Pandapäivitys”. Analogia uhanalaiseen karvakorvaan oli selvä. Googlen päivitys merkitsee pitkällä tähtäimellä sitä, että internetin erilaiset linkkiviljelyyn keskittyneet sisältöfarmit joutuvat ennemmin tai myöhemmin laittamaan linkkipeltonsa pakettiin. Sisältöfarmeilla tarkoitetaan verkkosivuja, jotka pursuavat heikkolaatuista sisältöä, jonka ainoana tehtävänä on ajaa liikennettä verkkosivulle itselleen. Tavoitteena farmauksessa tietysti on, että ainakin osa liikenteestä ohjautuisi sivuilla mainostavien yritysten verkkosivuille.  Googlen jyrkkä linja perustui luonnollisesti yrityksen rooliin asiakaspalvelijana. Hakukoneen käyttäjille halutaan tarjota heidän hakujaan paremmin vastaavia, laadukkaita verkkosivuja. Jos hakukoneen käyttäjät kokevat Googlen ajattelevan ensisijaisesti heidän eikä mainostajien etuja, myös mainostajat hyötyvät laadukkaiden hakutulosten tuomista kasvavista hakumääristä. Google ei kuitenkaan tähtää ainostaan maatalouselinkeinon tappamiseen, vaan laajenee jatkossa tarkastelemaan koko verkkosfääriä kriittisen lukijan silmin. Tuore, ajanakohtainen ja säännöllisesti päivittyvä sisältö on jatkossa entistä tiukempi vaatimus kaikilta verkkosivuilta. Tällainen sisältöstrategia nimittäin nostaa verkkosivuasi aika mukavasti hakutuloksissa. Hakukoneoptimointi on oltava siten jatkossa entistä enemmän myös osa yrityksen viestintästrategiaa.
Verkkosivuilla tulee tuntua tuoreen sisällön tuoksu – mutta miten sitä sinne saa?
Sisällöntuotanto verkkosivuille on yrityksissä tyypillisesti joko markkinointi- tai viestintäosaston vastuulla. Googlen vaatima uunituore sisältö on kuitenkin monille PK-yrityksille haaste kroonisen ajanpuutteen takia. Tämän takia monet yritykset ovatkin Googlen kotimaassa alkaneet käyttämään entistä enemmän yrityksen ulkopuolista, ostettua sisällöntuotantoa. Jotta yrityksen verkkosivut säilyttäisivät asemansa hakutulosten halutuimpina, tulisi hakukoneoptimointi sisällyttää entistä selkeämmin yritysten viestintästrategioihin. Keskeinen kysymys viestintästrategian laatimisessa jatkossa tulisikin olla, millä tavalla ja kenen toimesta hakukoneoptimoitua sisältöä verkkosivuille tuotetaan.
Sisällön saatavuus ei tulisi olla yhdellekään asiantuntijaorganisaatiolle ongelma. Hyvä, ajankohtainen ja tuore sisältöhän koostuu nimenomaan yrityksen asiantuntemuksesta, mielipiteistä, uutisista ja katsauksista. Viestintästrategiasta johdettu viestintäsuunnitelma voisi siten sisältää esimerkiksi video- tai tekstiblogin, asiantuntija-artikkeleita jne. Kun verkkosivujen hakukoneoptimointi otetaan yhdeksi viestintäsuunnitelman keskeiseksi kulmakiveksi, on lähtökohtana tällöin myös jo olemassa olevien verkkosivujen sisällön päivittäminen tuoreilla näkökulmilla, yritykselle keskeisillä avainsanoilla. Kuten tiedetään, tuore ja ajankohtainen sisältö myös jaetaan verkossa staattista sisältöä paremmin, joka taas on osa verkkosivujen ulkopuolista hakukoneoptimointia.  Uusi sisältö ei aina edes välttämättä tarkoita kokonaisia uusia artikkeleita, vaan voi esimerkiksi olla vanhankin aiheen uusi näkökulma, joita voi jakaa esimerkiksi artikkelin kommenttikentässä.
Sisäinen hakukoneoptimointi – kolme tapaa tuottaa tuoreempaa jaettavaa

  • Hyödynnä sisältösuunnitelmassasi verkon ilmaisia työkaluja. Googlen Hakutilastot ovat erinomainen lähde uusille näkökulmille. Hakutilastot näyttävät selkeästi, mitkä tietyn avainsanan variaatiot ovat olleet esimerkiksi viimeisen viikon aikana haetuimpia ja mitkä avainsanat taas ovat jatkossa nousussa.
  • Hyödynnä analyysityökaluja tutkiaksesi, millä sivuilla vierailijat verkkosivuillasi viettävät aikaa. Näin selvität, mitkä osaamiseesi liittyvät aiheet puhuttelevat heitä parhaiten.
  • Kun olet viestintätiimissäsi päättänyt puheenaiheet esimerkiksi kuukausikohtaisesti, määrittele aiheisiin liittyen niitä kuvaavat avainsanat. Hahmottele myös hakukoneoptimoinnin kannalta keskeiset otsikko- ja verkkosivun metatiedot siten, että ne kuvaavat verkkosivun sisältöä entistä kuvaavammin.
  • Jos tuotat sisältöä blogimuodossa, tee siitä monimedia hyödyntämällä myös valo- ja liikkuvaa kuvaa.

Googlekapteeni Kokko käskee – tuunaa verkkosivusi tuottamaan

Jokainen Suomessa internetmarkkinointia ammatikseen tekevä tai ainakin sen kehittymistä kiinnostuneena seuraava ei yleensä ohita sivusilmin uutista, joissa Googlen tunnetuin suomalaissanansaattaja, entinen taitoluistelija Petri Kokko on jollakin tavalla äänessä.  Helsingin Sanomissa 10.5. julkaistussa artikkelissa Googlen entinen Suomen maajohtaja ja nykyinen Googlen globaalin myynnin ja markkinoinnin kehitysjohtaja Kokko latasi jälleen täyslaidallisen suomalaisen internetmarkkinoinnin tilasta. Pitkään Kalifornian Piilaaksossa uraansa tehneen Kokon mukaan ulkomailla osataan jo kassavirtaa kasvattaa uuden teknologian avulla. Suomessa hän näkee vastaavan olevan täysin mahdollista, kunhan vain asenne internetmarkkinointia kohtaan ensin muuttuisi. Suomalaiset nimittäin hukkaavat Kokon mukaan tällä hetkellä  valtavasti verkon myyntipotentiaalia. Ajatus kuulostaa toden totta varsin oudolta. Me suomalaisethan vietämme verkossa aikaa koko ajan enemmän. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan yli 70 % suomalaisista käyttää internetiä pääasiallisena kanavanaan tiedonhakuun tavaroista ja palveluista. 25-34-vuotiaiden keskuudessa tuo luku on jo 94 %. Miksi sitten suomalaisten verkossa viettämä aika ei näy vielä selkeästi selkeästi internetin kautta saatujen uusien asiakkuuksien määrässä? Millä tavalla suomalaiset yritykset saataisiin havahtumaan siihen, että heidän potentiaaliset asiakkaansa etsivät heistä tälläkin hetkellä parempaa tietoa juuri internetistä? Kokon mielipide on kapteenimaisen jämäkkä. ”Suomalaiset ovat jo netissä ja joka torppaan pääsee kohta laajakaistan kautta. Mahdollisuudet olisivat kansainvälisestikin valtavat, kunhan verkkosivustot laitettaisiin ensin kuntoon.”, Kokko summaa.
Niinpä niin. Tuskin monikaan yrittäjä enää tosiasioita kiistääkään. Moni tämänkin blogin lukija pohtinee kuitenkin, minkälaisiin toimenpiteisiin sitä voisi omilla verkkosivuillaan ryhtyä, jotta nykyisestä näyteikkunasta saataisiin jalostettua tuohta takova rahasampo. Verkkokaupan perustaminen ei luonnollisestikaan ole mahdollista eikä edes tarkoituksenmukaista, jos yritykselle on viime kädessä tärkeämpää vain tavoittaa potentiaaliset asiakkaansa paremmin. Kalliita investointeja ei kuitenkaan edelleenkään tehdä pelkän mielikuvan varassa valokuvaan ja ketterään copytekstiin tukeutuen. Hakukoneoptimointi sekä verkkosivujen konversio-optimointi ovat tuottaneet monille pienillekin yrityksille merkittävää myynnin kasvua, ilman monimutkaisia verkkokaupparatkaisuja. Hakusanamarkkinointi toimii edelleen erinomaisena liikenteenohjaajana hakukoneoptimoiduille verkkosivuille, kunhan hakusanamarkkinointia tekemään on valjastettu ammattilainen. Se, mitä oikeaoppisesti tehty hakukoneoptimointi, konversio-optimointi ja hakusanamarkkinointi sitten maksaa, onkin toinen juttu. Yksiselitteistä nyrkkisääntöä on nimittäin mahdoton antaa. Lisää hakukoneoptimoinnista ja verkkosivujen konversio-optimoinnista kannataakin ennen hommiin ryhtymistä lukea vaikkapa täältä. Sen ohella kannattaa myynnin johtoryhmässä pohtia vaikkapa tätä:

  • Mikä on omien verkkosivujenne olemassaolon tarkoitus? Mitä haluaisitte niillä saavuttaa?
  • Viihdytkö itse omilla verkkosivuillanne? Kannustavatko ne kysymään lisää tai aktivoitumaan jollakin muulla tavalla.

Omien vastaustenne herättämiin lisäkysymyksiin vastaamme mielellämme.
 
 

Nike paljasti kampanjansa aluksi vain uskollisimmilleen – viesti levisi Facebook-faneilta kulovalkean tavoin

Nike on hyödyntänyt sosiaalista mediaa markkinoinnissaan menestyksekkäästiVoi ei. Joko taas. Blogikirjoitus sosiaalisen median mahdista. Ymmärrän hyvin. Siksipä päätinkin antaa kerrankin ihan konkreetisen esimerkin. Mutta malttakaa hetki. Kenellekäänhän ei liene enää näinä päivinä epäselvää, että sosiaalinen media on todella muuttamassa ihmisten tapaa olla toisiinsa yhteydessä.
Edelläkävijäyritysket haistoivat muutoksen tuulet jo vuoia sitten, valtaosan yrityksistä suhtautuessa uuteen mediaan edelleen varovaisen skeptisesti. Siinä, missä maailman tunnetuimmat brändit ovat jo vuosia rakentaneet sosiaalisen median strategioitaan osaksi integroitua markkinointiviestintäänsä, ollaan monissa yrityksissä edelleen ulalla siitä, mitä ihmettä siellä sosiaalisessa mediassa nyt oikein voisi tehdä, vai pitääkö sinne nyt edes mennä.
Läsnäolo sosiaalisessa mediassa on edelleen vapaaehtoista. Mitään viestintää ei kannata ryhtyä tekemään missään kanavassa, jos sille ei olla organisaatiossa määritelty selkeää ja konkreettista tavoitetta, johon vielä koko organisaatio voi sitoutua. Digitaalinen vallankumous on kuitenkin tosiasia.
Se nyt vain sattuu etenemään niin hitaasti, että siihen voi olla vaikea organisaatiossa tarttua. Useissa organisaatioissa ollaan jo hyvin tietoisia siitä, että digitaalinen läsnänolo on toki tärkeää ja että se on varmasti vielä tärkeämpää tulevaisuudessa, siellä hamassa jossain. Keskustelu sosiaalisen median ympärillä pyöriikin edelleen kiusallisen paljon tunnettujen tosiasioiden ympärillä.  Se on sama, kuin terveydenhuollon ammattilaiset keskustelisivat konferensseissaan siitä, miten tärkeää säännöllinen liikunta on ihmisen hyvinvoinnille, antamatta yhtään uutta konkreettista esimerkkiä siihen, miten Tauno Tavallinen voisi kammeta hanurinsa ylös nahkasohvastaan hieman helpommin ja aloittaa uuden energisemmän elämän.
Maailman tunnetuimpiin kuuluva urheiluvaatebrändi Nike antoi vastikään konkreettisen esimerkin siitä, mitä sosiaalinen media parhaimmillaan voi brändillesi tehdä. Nike paljasti uuden mainoskampanjansa ensiksi vain uskollisimmilleen Facebookin fanisivullaan. Viestiä vietiin integroidusti myös muihin tunnetuimpiin sosiaalisen median sovelluksiin, kuten videopalvelu Youtubeen ja mikroblogi Twitteriin. Mediatilaa ei ostettu sentilläkään. Fanit levittivät mainosvideota omilla sivuillaan.
Viesti levisi muutamissa päivissä kulovalkean tavoin. Kampanjaan kytkettiin lisäksi aktivoiva elementti, jossa haastettiin Niken yhteisö muodostaamaan omia mikroyhteisöjään kampanjan teeman, oman tulevaisuuden ottamisen omiin käsiin, ympärille. Lyhyessä ajassa Nike oli onnistunut tavoittamaan maailmanlaajuisesti satojatuhansia katsojia ja onnistunut saamaan aikaan pienen kansanliikkeen, uuden arvoyhteisön. Rahaa koko touhuun paloi mainosfilmin verran. Fanit huolehtivat lopusta. Vaikuttavaa, eikö totta.
Katso Niken kampanjan totetutus Facebookista ja mieti, millä tavalla yrityksesi tai brändisi voisi itse saada asiakkaisiisi aidon yhteyden. Jos et nyt ihan kansanliikettä onnistuisi masinoimaan, niin ainakin liikennettä kampanjasi verkkosivuille. Mieti lisäksi, mitä haluaisit heidän siellä tekevän. Muutamalla tonnilla näkyvyyttä ilman maantieteellisä rajoja kuulostaa ainakin minun korvissani ihan varteenotettavalta.
 

Google muutti algoritminsä , miten sivusi sisältö vaikuttaa hakutuloksiin

Yhdysvalloissa panostaminen painavaan sanaan jo lähes pakollista – Google muutti algoritminsä sisältöä suosivaksi
Maailman tunnetuimman hakukoneen kanssa kilpaileminen hakutulosten parhaista sijoituksista käy entistä kuumemmaksi. Hakukonejätti ilmoitti hiljattain, että yrityksen huippusalaista algoritmiä ollaan jälleen ruuvamassa tiukemmalle.Tieto tulevasta, entistä nirsommasta hakutuloslistauksesta ei varmasti tullut kenellekään yllätyksenä. Googlen koko toimintafilosofia perustuu ajatukseen hakukoneesta filtterinä, joka suodattaa suoranaisen saastan joukosta hakijoille parhaat mahdolliset hakutulokset. Hakutulokset halutaan pitää puhtaana spämmääjistä, eli hakutuloksista, joilla ei ole hakijalleen muuta kuin jätearvoa. Algoritmin muutos palvelee siten kahta tahoa. Hakukoneen käyttäjät löytävät paremmin hakujaan vastaavaa sisältöä. Samaan aikaan ne yritykset, jotka tämän tyyppistä sisältöä kykenevät tuottamaan säilyttävät asemansa hakutulosten haetuimpina. Tässä pelissä voittavat siten kaikki – paitsi ne yritykset, joille sisällön merkitys internetstrategiassa ei ole vielä aivan kirkastunut.
Googlen algoritmi on armoton. Matemaattinen koodinpätkä ei kuuntele hyviä selityksiä eikä siedä verkkosivuilta vedätystä. Algoritmi osaa ainoastaan arvostaa näkemäänsä. Se palkitsee hyvän, laadukkaan ja informatiivisen sisällön, kuten kattavat raportit, ohjeistukset, omaperäiset artikkelit sekä analyysit paremmilla positioilla hakukoneen hakutuloksissa. Koska kaikki eivät voi mahtua parrasvaloihin, hakukone pudottaa pois surutta verkkosivut, joista se ei katso olevan hakijoille mitään hyötyä. Google kokee tällä tavalla kantavansa vastuunsa miljoonille päivittäisille käyttäjilleen, jotka etsivät hakukoneesta tietoa, taustoja ja tavanomaisesta poikkeavaa ostopäätöstensä tueksi. Hakukoneen linja on mainostajiinkin nähden tässä suhteessa nerokas. Koska Googlen filosofia perustuu ajatukseen hakukoneesta kuluttajien parasta ajavana yrityksenä, sen ei ikään kuin tarvitse hyväksyä huonoa, epärelevanttia ja heikkoa sisältöä mainostajiltakaan.Tämä asettaa paineita suosituimmista hakusanoista huutokauppaa käyvien yritysten taholle parantaa tapojaan ja tyyliään, tai sitten maksamaan hyvistä sijoituksista hieman enemmän.
Googlen algoritmiuudistus astuu aluksi voimaan ainoastaan Yhdysvalloissa, mutta yhtiö ilmoitti samalla, että sama, entistä tiukkapipoisempi politiikka spämmääjiä kohtaan tullaan ulottamaan myös vanhalle mantereelle.
Mitä hakutuloksia hamuavan yrityksen tästä sitten pitäisi ajatella? Näyttää siltä, että näkyvyys internetin hakutuloksissa edellyttää yhä enemmän myös kuulumista. Seuraava haaste jokaisella hakutulosten kultamitalistiksi hamuavalle on miettiä, mitä me voisimme hakijoillemme antaa, vieläpä aivan ilmaiseksi. Aseta siten yrityksesi internetstartegian kulmakiveksi olla internetissä pikemminkin resurssi kuin rasite. Lue lisää hakukoneoptimointi palveluista

Facebook myy statukset mainostajille – syötkö palvelulla suosittelijoidesi sananvaltaa?

Sosiaalinen media on muutamassa vuodessa mullistanut ihmisten väliset tavat olla toisiinsa yhteyksissä. Vaikka sosiaalien media tarkoittaakin laveassa mielessä kaikkea kaksisuuntaista digitaalista viestintää, missä käyttäjät osallistuvat sisällön tuotantoon, ovat tunnetuimmat sosiaalisen median yhteisöpalvelut kuten Twitter ja Facebook lähes lunastaneet termin synonyymiksi itselleen. Facebook on lähes kaikilla mittareilla mitattuna maailman menestynein sosiaalisen median palvelu. Yli 590 miljoonaa käyttäjää maailmanlaajuisesti, yli 2000 työntekijää sekä yli 50 miljardin kohoava markkina-arvo tekevät Facebookista luonnollisesti myös internetmarkkinoinnin kannalta houkuttelevan kanavan.
Vaikuttavista numeroista huolimatta Facebookia on kritisoitu sijoittajien näkökulmasta koko sen olemassaolon ajan palvelun kyvystä kääntää mittavat odotukset konkreettiseksi kassavirraksi. Ei mikään ihme, että Zuckerbergilla ja kumppaneilla on ollut painetta kehittää mainostajia houkuttelevia palveluita, sikäli kun varsinaiseen yhteisöpalveluun liittyminen on ja mitä todennäköisemmin tulee olemaan vastedeskin ilmaista. Kaupallinen Facebook markkinointi on tähän saakka perustunut varsin yksinkertaisiin, ostettuihin mainospaikkoihin verkkosivun oikeasta marginaalista. Facebook mainoksia voidaan hyvin verrata minkä tahansa verkkosivun laidoissa välkkyviin bannereihin. Niiden tehoa on vaikea arvioida edes Facebookin kaltaisessa, satoja miljoonia silmäpareja päivässä keräävällä verkkosivulla, mutta mikään varsinainen rahasampo ne tuskin ovat yhdellekään yritykselle olleet. Siksi Facebookin piti kehittää mainosratkaisuksi jotakin, joka selkeästi poikkeaisi bannereista. Jotakin, mikä ikään kuin yhdistäisi sosiaalisen median, word-of-mouth-markkinoinnin ja vanhan kunnon verkkomainonnan. Helmikuun alussa Facebookin taholta kantautuikin tieto uudesta Sponsored Stories-verkkomainosmuodosta. Siinä sinun sanomastasi tehdään mainostajan omaisuutta.
Uhkaako yhteisöpalvelu pian muuttua vain yrityspalveluksi?
Sponsored Stories-verkkomainonnassa mainostaja maksaa toisin sanoen autenttisista kokemuksista, jotka se ostaa omakseen esimerkiksi omilla verkkosivuillaan näytettäväksi. Jos käyttäjä esimerkiksi tykkää yrityksen Facebook-fanisivua tai toteaa statuksessaan istuvansa juuri Strindbergin kahvilassa kaupungin parhaalla kaakaolla, näkyvät nämä autenttiset tunneilmaisut ja kokemukset yrityksen kotisivulla sekä Facebookin uutisvirrassa ja yrityksen ostamassa mainostilassa. Kaiken kukkuraksi, käyttäjältä ei tässä asiassa tarvitse kysyä minkään valtakunnan lupaa moiseen. Ideahan on äärimmäisen yksinkertainen. Omakehun sijaan annetaan muiden kehua meitä puolestamme. Facebook-markkinointi hyödyntää siten digitaalista puskaradiota, sitä markkinointikeinoista vanhinta. Mainostajia harva enää uskoo sokeasti, mutta kun sama hehkutus kuullaan kaverin kertomana, voi sillä ihan oikeasti olla jotakin painoarvoa. Nerokkaan yksinkertaiselta vaikuttava palvelu sisältää mielestämme kuitenkin riskejä. Sosiaalinen media on yhteisöllistä mediaa, käyttäjiensä itsensä luomaa ja hallinnoimaa. Jos Facebook sijoittajien vaatimusten paineessa uhkaa tehdä käyttäjistä vain yritysten mainosmannekiineja maksuttoman palvelun vastineeksi, saatetaan olla pian tilanteessa, jossa joko käyttäjät nousevat vastarintaan ja lopettavat tykkäämästä yritysten ja brändien profiileja tai pahimmassa tapauksessa poistuvat palvelusta kokonaan. Jälkimmäinen vaihtoehto on hyvin epätodennäköinen, mutta kuitenkin mahdollinen. Sosiaaliseen mediaan ei sitouduta samalla tavalla kuin vaikkapa aamuhesariin. Jos ympäristö uhkaa muuttua entistä kaupallisemmaksi, syntyy tilalle jotakin muuta, aidompaa ja alkuperäisempää. Tuoreessa muistissa on edelleen huhu, jossa spekuloitiin Facebookin pian muuttuvan ilmaisesta kuukausimaksuikseksi. Huhu synnytti hetkessä protestiliikkeen, jossa kymmenet tuhannet uhkasivat jättää median kokonaan, jos yhteydenpidosta ystäviin kehdattasiin tehdä vastikkeellista. Ei kiitos, näkemiin! Mitä mainostajan tulisi tästä kaikesta sitten ajatella?
Tee Facebook-markkinointia mielummin käyttäjiesi kanssa kuin heitä kohden
Sponsored Stories-mainokset, kuten monet muutkin internetmarkkinoinnin sovellukset, ovat mielestämme lähtökohtaisesti hyviä tapoja herättää keskustelua siitä, minkälaista internetmarkkinointia tulevaisuudessa tullaan tekemään. Idea on, kuten sanottu, kaikessa yksinkertaisuudessaan mainio. Anna asiakkaan puhua puolestasi. Sen edullisemmaksi ei internetmarkkinointi voi oikeastaan enää tulla. Uskomme kuitenkin, että pidemmällä tähtäimellä vastuullinen, asiakkaidensa kanssa rahellistä dialogia käyvä, heitä hyvällä ja informatiivisella sisällöllä palveleva yritys ylittää maaliviivan ensimmäisenä. Asiakkaiden omaisuudella ei tulisi mielestämme ryhtyä leikkimään. Oma ääni ja mielipiteet omat kunkin henkilökohtaisinta omaisuutta. Niitä voi ja ehdottomasti pitääkin hyödyntää – mutta mieluiten luvan kanssa.